Olin työharjoittelussa Saksan Halle Westfalenissa kahden kuukauden ajan. Minulla oli vähän ongelmia tänne blogisivustolle kirjautumisen kanssa, joten jouduin kirjoittelemaan koko homman jälkikäteen ja vähän muistelemaan, että mitäs sitä tulikaan tehtyä. Työharjoittelupaikka oli yritys nimeltä August Storck KG. Tuttavallisemmin "Storck" on saksalainen makeisalan yritys. Yhtiön perusti vuonna
1903 August Storck, joka myöhemmin muutti nimensä August Oberwellandiksi. Storckilla
on kolme toimipistettä Saksassa ja useita muita ympäri maailman. Saksan
toimipisteet sijaitsevat Hallessa, Ohrdrufissa ja Berliinissä. Yhtiö työllistää
tällä hetkellä noin 4500 henkilöä ympäri maailman. Minä olin työharjoittelussa
Hallen tehtaalla IT-osastolla 4.1.2016 – 29.2.2016.
Ennen ensimmäistä harjoittelupäivääni en tiennyt ollenkaan, minkälaisia
työtehtäviä olisi odotettavissa. Olen ennenkin ollut IT-alan firmassa töissä
helpdesk- sekä mikrotukiosastolla, joten oletin, että vastaavia työtehtäviä on ehkä
odotettavissa.
Ensimmäiseksi minut laitettiin BAP-, eli Business
Applications-osastolle. Se osasto hallinnoi SAP-järjestelmän CRM-osaa. He
kehittävät myös uutta sovellusta iPadille, joka helpottaa yhtiön myyntimiesten
työtä. Harjoitteluni alkamisen aikoihin he olivat juuri saaneet tästä
sovelluksesta uuden version valmiiksi, joten minun ensimmäiseksi
työtehtäväkseni tuli jo olemassa olevien käyttöohjeiden päivittäminen
vastaamaan uutta versiota. Tein tehtävää yhdessä erään saksalaisen opiskelijan
kanssa, joka oli myös työharjoittelussa Storckilla. Minä tein englanninkielisen
käyttöohjeen ja hän saksankielisen. Samalla teemalla jatkui seuraavakin
työtehtävä, joka oli SAP CRM-järjestelmän PC-käyttöliittymän käyttöohjeiden
päivittäminen. Sen edelliset ohjeet oli tehnyt joku edellinen harjoittelija
aika pikaisesti, joten nyt oli tarkoituksena korjata virheet ja tehdä ohjeet
selkeämmin ja huolellisemmin. Näiden tehtävien lisäksi tein mm.
Powerpoint-esityksiä, ABAP-koodauksen opettelua ja SAP-taulukoiden siistimistä.
Ensimmäiset kolme ja puoli viikkoa olin BAP-osastolla, jonka jälkeen
siirryin ICT-osastolle, joka vastaa helpdeskistä ja ylipäätään koko yhtiön
IT-tuesta. Siellä työtehtäviini kuului mm. erilaisten laitteiden
yhteensopivuuksien testailua. Muutaman Powerpoint-esityksenkin tein erilaisista
aiheista, lähinnä tutkimustyötä erilaisista ohjelmistoista ja laitteista ja
niiden soveltuvuudesta yrityskäyttöön. Puhelimeen en päässyt vastaamaan, koska
valtaosa asiakkaista on saksalaisia, enkä osaa saksaa niin hyvin, että minusta
olisi heille mitään apua ollut. Varsinaisia IT-tukitehtäviäkin pääsin kuitenkin
tekemään, kun joitakin tehdasalueella sijaitsevia toimistorakennuksia
remontoitiin. Remontin jälkeen uusiin tiloihin muuttavat työntekijät
tarvitsivat apua tietokoneidensa kytkemisessä ja toimintakuntoon laittamisessa.
Yksi viimeisimmistä työtehtävistäni oli haastatella IT-osaston kaikkia
työntekijöitä erästä projektia varten.
Yrityksen IT-osasto koostuu kolmesta pienemmästä osastosta: BAP, BPT ja
ICT. BPT-osastolla en ollut harjoittelussa missään vaiheessa, mutta sain
kuitenkin lyhyen esittelykierroksen kyseiseen osastoon ja heidän
työtehtäviinsä. Kaikki IT-osaston työntekijät, joiden kanssa olin tekemisissä,
vaikuttivat mukavilta ja suurin osa heistä puhui erittäin hyvin englantia.
Kaikkien IT-osaston työntekijöiden työhön kuuluu IT-tuki ja neuvonta maailmanlaajuisesti,
joten heidän pitää työnsä puolestakin osata englantia aika hyvin.
Työharjoittelun aikana majoituin toisen suomalaisen opiskelijan, Samin,
kanssa 185 vuotta vanhassa talossa, joka on vuonna 2010 muutettu majataloksi.
Majoitus maksaa 550 euroa kuukaudessa ja siihen hintaan sisältyy aamupala sekä
vaatteiden pesu. Huoneessamme on olohuone ja keittiö samassa tilassa, erillinen
makuuhuone ja kylpyhuone. Työharjoitteluani edeltävä joulukuu oli Hallessa
poikkeuksellisen lämmin, jopa +15 astetta. Tästä johtuen majatalon lämmitys ei
ollut vielä talviasetuksella. Tammikuun alussa sää kuitenkin kylmeni
huomattavasti n. 15-20 astetta. Majatalon omistajat laittoivat lämmityksen
päälle vähän ennen saapumistamme ja huomasivat sen olevan rikki. Kolme
ensimmäistä päivää olivatkin sitten erittäin kylmiä. Huoneessa oli alimmillaan
12 astetta lämmintä. Majatalon omistajapariskunnan rouva ei ollut ensimmäisinä
päivinä paikalla ja mies, joka oli paikalla, ei puhunut englantia lainkaan.
Yritimme Samin kanssa selvittää, miksi huoneemme on niin kylmä, mutta ei oikein
saatu selkoa. Pari päivää saapumisemme jälkeen rouva tuli paikalle, ja häneltä
saimme tiedon, että lämmityslaite on rikki ja korjaaja on tulossa. Lämmitysongelmien
jälkeen kaikki sujui erittäin mukavasti. Loppujen lopuksi ainoa miinus
majoituksessa on se, että rakennuksessa saa tupakoida sisällä. Muut vieraat ja
omistajat tupakoivat usein alakerran keittiössä ja ala-aulassa, josta savun
haju levisi ajoittain aika tehokkaasti myös meidän huoneeseemme. Majoituksen
hintaan kuuluvat palvelut ja rakennuksen sijainti olivat kuitenkin erittäin
hyvät. Lähin kauppa on 200 metrin päässä sijaitseva Jibi Markt ja työpaikalle
matkaa on 1,5 km. Työmatkat sujuivat kätevästi kävellen, alle 15 minuuttia per
suunta.
Majoituspaikka Quartier-Halle Fuchsbau |
Lähikauppa Jibi Markt |
Työmatkamaisema |
Halle (Westf.) on aika pieni kaupunki, vain 20 000 asukasta.
Lähellä sijaitsee kuitenkin vähän suurempi kaupunki Bielefeld, jossa on
300 000 asukasta. Bielefeldiin pääsee kätevästi junalla. Junia lähtee
tunnin välein ja junamatka kestää puoli tuntia ja maksaa 4,80 euroa. Junalipun
voi ostaa kätevästi junassa olevasta automaatista tai konduktööriltä, jos
sellaisen sattuu näkemään. Bielefeldissä tuli käytyä neljä kertaa ostoksilla ja
muuten vain katselemassa minkälainen meininki siellä on. Junalla vastakkaiseen
suuntaan mentäessä seuraava isompi kaupunki on Osnabrück. Siellä on
150 000 asukasta. Osnabrückissä kävin vain yhden kerran. Bielefeld
vaikutti mielestäni mukavammalta paikalta. Kesäaikaan molemmista kaupungeista
saisi varmasti paljon enemmän irti.
Bielefeldin ostoskatu |
Matkaan lähtiessäni tavoitteenani oli tutustua itselleni uudenlaiseen kulttuuriin
ja oppia uusia asioita alalta, johon kouluttaudun. Kulttuurieroja tuli kahden
kuukauden aikana vastaan aika paljon muuallakin, kuin työelämässä. Esim. ruokailutilanne
oli jonkin verran erilainen kuin Suomessa. Yleistä oli, että ruokailun
yhteydessä ei juoda mitään. Ruoka oli tehtaan ruokalassa aika halpaa Suomeen
verrattuna; n. 3-6 euroa per annos. Hintaan tosin ei sisälly minkäänlainen
juoma eikä mausteet. Ketsuppi maksoi 10 senttiä, juomista en tiedä, koska en
ostanut. Päivittäisessä elämässä tuli myös vastaan minulle outoja asioita,
kuten se, että rakennusten ulko-ovet aukeavat sisäänpäin. Rakennusten
valokatkaisijat tuntuivat myös olevan asennettu miten sattuu. Sekä töissä että
majatalossa n. puolet valokatkaisijoista toimi eri päin kuin puolet. Työkulttuurissa
ei ollut eroja, mielestäni kaikki toimi kuten Suomessakin.
Mielestäni matka oli kaiken kaikkiaan hyvin onnistunut. Sain arvokasta työkokemusta
mieleiseltä alalta ja pääsin työskentelemään vieraalla kielellä. Opin paljon
asioita SAP-järjestelmästä, sen eri osista ja niiden hallinnoinnista. Pääsin
myös tutustumaan yrityksen IT-järjestelyihin: Tietoliikennejärjestelyihin,
tietoturvaan ja IT-tukeen. Näistä asioista on puhuttu koulussa paljon ja oli
erittäin mielenkiintoista nähdä käytännössä miten asiat toimivat. Työtehtävät
eivät olleet mahdottoman haastavia, mutta eipä kahden kuukauden harjoittelulta
voi ihan mahdottomia odottaakaan. Tämän kahden kuukauden jakson tulen varmasti
muistamaan koko loppuelämäni ja siitä on varmasti apua myöhemmin työnhaussa
sekä joissain työtehtävissä.
-Aki Karvanen
-Aki Karvanen